Hetan tallin esteykköset 2013 Megapostaus

Maanantai 24.6

Heräsimme kuuden aikoihin Erikalla. Kaikki tavarat oli pakattu ja laitettu eteiseen odottamaan lähtöä. Olitiin jo herätessämme ihan innoisamme sillä pian olisi lähtö kohti Lohjaa ja Hetan tallia. Syötiin pikaisesti aamupalaa, jota erikan äiti oli laittanut. Auto starttasi pihasta vähän seitteman jälkeen. Matkalla ei ollut yhtään ruuhkaa joten matka sujui odotettua nopeammin. Käännyimme hetan pihaan siinä kahdeksan aikoihin. tallityön tekijä tuli tervehtimään ja jätimme tavarat tallin eteen ja jäimme odottamaan muita. Kun kaikki oli saapunut paikalle ja ratsastusopettajamme Lotta oli tullut menimme laavulle. Siellä meille jaettiin tiskivuorot, tallivuorot sekä leirihoitsut. Olin heti ihastunut pieneen russponiin jätkään ja sain sen leirihoitsukse, jes. 

Ensimäiselle tunnille sain Ramero tamman. Kuvaajaa emme saaneet millekkään koulutunnelle :/ Ramero oli hiukan liian energinen minulle. Kaahasi kuin viimestäpäivää, mutta muuten poni oli ihan mukava. Olimme pitkään ympyrällä ja teimme vain ihan normaaleja asioita. Loppu tunnista meidän piti kävellä pitkäsivu ja nostaa laukka ja laukata loput 3 sivua. Tehtävässä ramero hiukan hermostui eikä kestänyt odottaa että pääsisi laukkaamaan. Ponista ei tosiaan tullut lempparia, mutta ihan kiva kaveri oli.

Ensimäiselle estetunnille tain Hepun. Verkkasimme itsenäisesti ja tulimme aika paljon puomeja. En ollut tottunut hevosen laukkaan, joten siellä oli hiukan vaikea istua. Ensivaikutelma Hepun selässä oli, että tästä tunnista ei tule mitään, mutta Heppu osotautuikin tosi kivaksi. Esteinä meillä oli vain sarja jolle tuli 3 laukkaaskelta. Toinen esteistä oli pysty ja toinen okseri. Olin lopulta ihan tyytyväinen heppuun, vaikka vetelä se olikin. 

kuvat (c) Joanna

Tiistai 25.6

Herätys soi jo puoli seitsemältä, sillä meillä oli tunti jo 9 aikaan. Minä ja meri emme heti nouseet, mutta muut mökki kaverimme heräsitvät suoraan. Listassa nimeni kohdalla oli Orffu. 172cm puoliverinen ruuna. Hevosen koko jännitti hiukan, sillä olin tottunut poneihin. heti tunnin alussa pistin Orffun liikkumaan oikeen kunnolla. Aloitimme tekemään avotaivutuksia, joka olikin ihan uus juttun meille kaikille. Ensin en tajunnut mitään mitä piti tehdä, mutta parin kerran jälkeen aloin tajuta. Parit hyvät avot sain, mutta harjoiteltavaa on vielä paljon. Laukassa Orffu oli ihan hyvä ja liikkui tosi kivasti eteen. Yllätykseksi meillä oli vielä tunnin lopuksi kahlailua rannassa. Ruuna tais pitää vedestä sillä Orffu roiski sitä ympäriinsä niin että saappaani oli ihan märät.

Iltapäivän estetunnille sain Johnyn. Ajatus siitä että hyppään jonkalla tuntui hirveältä. Johnyhan on huippu hyppääjä ja on hypännyt 130cm ratoja, mutta se ei ole helppo ratsastaa. Aina esteen jälkeen Jonkka kuumuu ja lähtee aika kovaa. Yritin kuitenkin positiivisin mielin hypätä sillä. Ennen verkkaan meillä oli tasapaino harjoittelu. meidän piti lyhentää estejalustimia 7 reijällä ja ratsastaa niillä sitten kaikki askellajit läpi kevyessäistunnassa. Verkassa heti huomasin että ei Johny olekkaan niin reipas, vaan enemmänkin aika hidas, mutta vahva. Ensimmäisellä esteellä ruuna lähti kiihdyttämään aika kovaa mutta pysyi hallinassa. Harjottelimme kaarevää tietä tunnilla joka sujui yllättävän hyvin, mutta esteen jälkeen Jonkka aina lähti. Ei jäänyt tunnin jälkeen tyytyväinen fiilis, enkä halunnut hypätä jonkalla enään uudestaan. 

kuvat (c) Nesku

Keskiviikko 26.6

Tällä kertaa saimme nukkua hiukan pidempään sillä tuntimme oli vasta 10 aikoihin. Tällä kertaa meillä olikin esteitä heti aamusta, sillä iltapäivällä luvassa oli uittamista. Estetunnille mulle oli laitettu Jätkä! Olin ihan innoissani ja odotin tuntia positiivisin mielin. Mielessä liikkui vain että olisiko ponilla vaikea ratsastaa sillä se on niin pieni. Ponin selässä kun lopulta isuin niin eihän se pieneltä tuntunut! Aloitimme verkkailemaan ravissa ja laukassa. Tällä kertaa harjoittelimme laukanvaihtoa. luulin sen olevan vaikeaa, mutta sehän olikin tosi helppoa. Saatin jätkän kanssa tehtyä vaihto ja olen siitä ylpeä. 

kuvat (c) Kitta

Aloitimme hyppäämisen hyppäämällä ekaksi vain rengas esteen. Meillä siin oli teemana erikoisessteet. Jätkä oli todella reipas ja hyppäsi uskomattoman hyvin niin pieneks. Tämän jälkeen otimme uudestaan rengas esteen, mutta jatkoimme sen jälkeen vasemalle kohti vesiestettä. Poni liikkui koko ajan hyvin eteen ja oli hyvin kuulolla.

jätkä hermostui paarmoista jatkuvasti

Sitten aloimme tulemaan rataa. rata sisälsi 5 estettä. saatiin joka steelle tosi hyvät hypyt paitsi viimeiselle, eli vesiesteelle. Jätkä oli taas todella hyvin kuulolla ja totteli pidätteet ja pohkeet tosi hyvin. vesi esteellä Jätkä ajautui hieman sivuun ja hypystä tuli vähän outo, mutta muuten rata meni todella hyvin ja saatiin hyvää palautetta.

Iltapäivällä meillä oli luvassa uittoa. Listaan mulle oli merkattu bella, joka kuulemma rakasti vettä. Bella olikin jo edellisellä uitto tunnilla joten olimme kuvailemassa ja vaihtamassa bikiineitä. Kun meidän tunti alkoi ja nousin bellan selkään, niin au. Tamman säkö tuntui tosi ilkeesti ja selässä ei ollut kovinkaan mukava istua. sattiin ottaa kentällä ravia ja laukkaa, mutta päätin ottaa bellalla vain vähän ravia. Lähdimme rantaa kohti ja siitä menimme pareittain suoraan uimaan. parina mulla oli Ella ja Johny. Bella kaveri reippaasti suoraan järveen ja siellä me sitten uitiin, kunnes unohdin tulla takaisin selkään. En jaksanut vedessä taistella selkään noususta joten talutin Bellan rannalle ja nousin tuolin kautta selkään.

kuvat (c) Emilia

ryhti ja kivat läskit...

ahahahaha unohin sensuroida mahan....anteeeks

Ennen uittoa meillä oli teoriaa ja vikellys oli aihe. Vikellys heppoina toimi orffu ja bella. Käynissä sai tehdä vaa´an, polviseisonnan sekä nousta seisomaan hevosen selän päälle. Sai myös laukata kädet ilmassa ja väärinpäin. Aihe oli kiinnostava ja olisin halunnut kokeilla, mutta emme ehtineet, mutta olisimme uiton jälkeen viel saaneet mennä, mutta päätäni järki niin etten pystynyt. Jäi harmittamaan, mutta oli mukava katsella kun muut vikels.

Illalla meillä oli vielä kauan odotettu leirikaste! Mitään ällöttävää meille ei onneksi tehty ja itse kaste oli aika lyhyt. pitempi olisi voinut olla ihan kiva, mutta oli meilä näinkin hauskaa. Ensin silmämme sit´dottiin pinteleillä ja meidät pistettiin riviin. Yksitellen rivistä otettiin ihminen ja naama piti kastaa vadissa jossa oli vain vettä. Tämän jälkeen piti ilman käsiä etsiä toisesta vadista, jossa oli jauhoa niin keisha karkki vain suulla. naamamme olivat ihan jauhossa. Kävelimme maneesiin, jossa meillä oli tietovisa. vastasipa sitten oiken tai väärin meijän jalkojen päälle kaadettiin turpeen ja kylmän veden sekotusta. kasteen jälkeen pääsimme uimaan järveen, jotta saimme itsemme puhtaiksi. 

Torstai 27.6

meillä oli jälleen ensimmäinen tunti eli kello 9. Hyppäsimme heti aamusta, sillä iltapäiväle oli luvattu jotakin muuta. Tällä kertaa hyppäsin demillä jumppasarjoja. Ajattelin ensin että jes hyppään ponilla, mutta Demi ei ollutkaan niin kiva kun luulin. Tuntui taas kerran siltä että olisi alkeiskurssilla. Aloitimme tulemalla linjan vain puomeina jonka jälkeen esteitä alettiin nostaa. Alussa päästin huolimattomasti demin oikomaan ennen ensimmäsitä estettä. 

kuvat (c) Nesku?

Ensin ristikoiden perään nostettiin pysty. ensimäisellä kerralla Demi hidasti ennen estettä ja hypystä ei tunnut kovin hyvä. Toisella kerralla sekin meni jo paremmin. Lopuksi viimeinen este nostettiin okseriksi ja sen korkeutta muutettiin ponin taitojen sekä ratsastajan taitojen mukaan. meillä viimeinen este oli 70-75cm, sillä demi ei oiken korkeampia esteitä hyppää. estekorkeus oli meille kuitenkin tosi hyvä ja saatiin sillekkin estelle pari hyvää hyppyä. Kehuja saatiin odotettua enemmän. Olin kuitenkin ihan tyytyväinen tuntiin, vaikka demistä ei lempparia jäänytkään.

Estetunnin jälkeen meillä oli teoriaa ja aiheen irtohypytys. poneina toimivat tallin shettikset iita ja Taavi. Iita oli todella vauhdikas heti alusta asti ja hyppäsi tosi hyvin. Taavi oli taas rauhallisempi tapaus...ainakin aluksi. Ponit alkoivat lopulta juoksemaan viimeisen esteen ja seinän välistä. Lotta pyysi poneja raviin, mutta silloin kummatkin pikku poneista räjähtivät. Hui miten kovaa ne juoksivat!

Iltapäivätunnilla meillä oli intervalli harjoituksia. Nimeni perään oli laitetty Johny ja kauhistelin sitä siinä hetken, kunnes huomattiin että Erikalla on jätkä. Pääsimme vaihtaa joten ratsuksi tuli taas Jätkä. Lähdimme pelolle jossa kiipesimme mäkiä ja treenasimme hevosten takajalkoja. Sitten aloimme ensin ravaamaan sellaista melko loivaa mäkeä ylös. Jätkä oli ihan hermona, sillä vihaa odottamista. Poni hypähti heti laukalle, mutta yllätyin miten hyvin se taas oli kuulolla. se siirtyi raviin kun pyysin. Ravin jälkeen aloitimme laukkaamaan tuota samaa mäkeä. Voi että se poni meni kovaa ! saatiin laukata niin kuvaa kuin hepasta lähti ja Jätkästä vauhtia ainakin lähti. laukkojen jälkeen käveleminen oli kuitenkin hankalaa ja poni steppari ja laukkasi paikallaa. Mielipide poniin ei kuitenkaan muutunut! ihanemmalla ponilla en ole koskaa ratsastanut. 

tunnin jälkeen saimme toivoa leirikisoihin ponia ja tietenkin toivoin jätkää ja sain sen! Olin niin iloinen että pääsin vielä viimeisenä päivä menemään Jätkällä.

perjantai 28.6

Heräilimme taas ennen kahdeksaa. Siinä vaiheessa jännitys ei tuntunut vielä yhtään. Ensimmäisen ryhmäs kisat alkoivat jo 08.45. En ollut kauheasti katsomassa niitä, sillä puunasin jätkää huippu kuntoon. Olin heti päättänyt, että voittoa en tavoittele vaan kuvittelen tilanteen estetuntina. Kun oli meidän ryhmän vuoro alkoi minua jo vähän jännittämään. Kärsin esiintymiskammosta ihan jäätävästi, joten sekään ei auttanut asiaa. Aloimme verkkaamaan poneja ravissa ja laukassa, sekä otimme verkka hyppyjä. Aluksi tulimme ristikkoa. Jätkällä oli vauhti päällä. Sain poni rauhoitettua ja hypyt ristikolle sujui hyvin. estettä nostettiin pystyksi joka sujui myös ongelmitta. Myös okserille saatiin super hyvä hyppy. 

kuvat (c) Joanna

Toiseen suuntaan tultiin sinimustaa pystyä. Ensimmäiset kolme kertaa juoksimme siitä ohi. Siinä vaiheessa turhautuneisuus valtas mut. Teki mieli lopettaa kesken, sillä mietin että jos Jätkä radallakin meneee vain esteen ohi. Lopulta saatiin kuitenkin kaks onnistunutta hyppyä pystylle !

Sitten alkoi suoritukset. paras aika edellisestä ryhmästä oli 58 sekunttia. olin vuorossa viimeisenä joten sain rauhassa keskittyä ja purkaa jännitystä. Meri ratsasti todella hyvin ja johto aika muuttui 57 sekunttia. Lopulta meidän vuoro tuli. Yritin hengittää syvään ja toivoin että pääsisimme edes ensimäisen esteen yli sillä se oli sinimusta pysty. Tervehdin tuomaria ja lähdin kohti ensimmäistä estettä. Pääsimme sen kunnialla yli. Kakkos este oli suunnan muutos este, sekin meni ongelmitta yli. kolmos esteessä oli a sekä b este ja näiden väliin mahtui kaksi laukka askelta Jätlkällä. Tätä estettä olin jännittänyt, mutta sekin menin ongelmitta yli. Nelonen oli taas sinimusta pysty, mutta erisuunnasta, ei ongelmia. Tämän jälkeen okseri jonka jälkeen melko tiukka käännös muurille. Kuumillekkin saatiin hyvät hypyt ja muurille hyvä tie. kaksi viimeistä estettä meni myös hyvin. Kuitenkin viimeiselle esteelle kaartaessa Jätkä punki aika paljon sisään joten hyppy tuli aika reunaan. radan jälkeen olin niin ylpeä ponista. yksikään este ei ollut pudonnut. Otin ponin käyntiin ja jäin kuuntelemaan aikaamme. odotin että aikamme olisi jotain minuutin paikella, mutta ei ! muistan Lotan sanat vieläkin "siisti ja puhdas rata ja aika 55sekunttia". Siinä vaiheessa suuni loksahti auki ja teki mieli päästää pari onnen kyyneltäkin. Meille rapsahti siis ykkös sija. Loppukäyneissä en voinut olla hymyilemättä. Kelasin mielessäni vielä rataa ja sitä että voitimme. Leirikisathan olivat leikkimieliset, mutta mulle tää oli aika iso juttu. Nyt musta taas tuntui että osaan ratsastaa ja voisin ehkä alkaa kisaamaan poni-haassa syksyllä. taputin jätkää ja halailin varmaan 100 kertaa, sillä olin niin ylepä. 

Kisojen jälkeen meillä oli vielä yksi koulutunti jonka menin Bellalla. Bella oli todella kankea ja turhauduin koska en saanut sitä yhtään taipumaan. Teimme väistöjä suuriman osan tunnista. bella oli oikeastaan ihan kiva siinä. Kuitenkin ennen raviväistöjä oloni huononi, joska johtui siitä etten ollut juonut mitään. sain Eeviltä makuvettä ja kävelin vielä hetken ennen ratsastuksen jatkamista. Raviväistöissä aluksi bella ei toiminut yhtään, mutta parani koko ajan. Jakauduimme vielä ympyröille joilla laukasimme. Ympyrällä aloin työstämään bellaa oikein kunnolla. Bella ei koskaan mene kaulakaarella, mutta laukoissa työstämisen jälkeen tamma pehmeni huomattavasti. Anne Lotan tilalla oleva ratsastuksen opettaja kannusti mua jatkamaan ja kehui kunka Bella menee hienosti. kehut saivat saat hymyn huulille ja hyvän fiiliksen ilmaan. Tunnin jälkeen olin tosi tyytyväinen. Hoidimme hevoset nopeasti ja ryhdyimme siivoamaan taloamme. Siinä kestikin odotettua pidempään. Kun tavarat oli pakattu ja mökki siivottu oli lähdön aika. haikein mielin hyppäsimme autoon ja lähdimme kohti helsinkiä.

Leiri oli paras ja paras porukka! Hetan talli on mahtava paikka ja ens vuonna todellakin uudestaan! Koin niin paljon onnistumiais, sain paljon uusia ystävia ja sitäkin enemmän muistoja joita en koskaan unohda ! 

Huh Huh toivottavasti joku jaksaa lukea tämän. Kommentti on tervetullutta niinkuin aina. Ja suur kiitos 40 lukijaa! Teitä on tullut hurja määrä, vielä jos sitä aktiivisuutta löytyin enemmän nin jes! Mutta mitä mieltä olitte tästä postauksesta?

-Nora