what does the fox say

Yli kaksi viikkoa viime postaukdesta...huoh. Blogi ei oo ollu nyt hirveen suuressa osassa mun elämää, sillä koulu viel kaiken ajan. On koleita, pistareita, läksyjä ja vaihto-oppilaita. Aika ei vain riitä kaikelle. Nyt sanon jällee tämän kuuluisan lauseen → alan postaamaan useammin! Aloitetaan tää blogin herättely normaalilla tunti postauksella.

Kaikki kuvat (c) Annina

Viime viikon tunnilla sain alleni uudrn tuttavuuden, Helinän. Olin todella iloinen, sillä olin kesästä asti halunnu päästä ratsastamaan Helinälla. Selkään noustessa tunne oli outo, koska olin tottunut vain isoihin hevosiin ja nyt allani oli ponin kokoinen suokki.

Heti alkukäynneissä Helinä tuntui mukavan reippaalta. Ajattelin että tästä tunnista tulisi oiken mukava, koska kerrankin sain mennä jollain reippaammalla hevosella.

 

Teimme muutamat pysähdykset ja sellaista jännää tehtävää jossa piti muistaakseni...äh en edes enään muista. Helinä pysähdyi vähän huonosti mutta kuitenkin tehtävä meni ihan hyvin.

Kävelimme vielä hetken uralla ennen raviin siirtymistä. Välillä saimme Helinän kanssi ihan hyviä pätkiä käynnissä, mutta toisaalta en osannut ratsastaa Helinää yhtään.

Siirryille raviin ja ravasimme hetken uralla jonka jälkeen siiryimme keskiympyrälle. Ravissa Helinä kulki hyvin eteen ja tuntui kivalta. Taivuttelimme ympyrällä, ja tässä vaiheessa Helinä tuntui tosi kivalta ratsastaa. 

Vaihdoimme suuntaa ja jatkoimme taas ympyrällä. Siirryimme laukkaan ja tämän kertain tehtävä oli pitää tasainen vauhti, pysyä ympyrällä ja kun nämä kaksi asiaa oli kunnossa piti alkaa taivuttamaan hevosta. Helinä nosti laukan jo ennen aikoja ilman "lupaani", haha. Laukassa meillä oli parikin ongelmaa. Aluksikin vauhti. Joka kerta ku painoin sisäpohleella, jotta emme oikaisisi niin Helinä lisäsi vauhtia. Toinen ongelma oli oikominen. En jaksanut keskittyä helinän ohjaamiseen joten Helinä pääsi muutamissa kohdissa oikomaan. 

Vaihdoimme vielä kerran suunnan ja otimme vielä toiseen suuntaan ympyrällä laukat. Tehtävä oli sama kuin toisessakin suunassa, mutta lisäsimme kerran mukaan pysähdyksen. Meidän kohdalla laukasta pysähtyminen meni päin p*rsettä näin suoraa  sanottuna. Otimme vielä loppu ravit ja käynnit ennen kaartoon tulemista. Saatiin taas kivasti kehuja, mutta parannettavaa on vielä paljon. Itse olin tyytyväinen tuntiin ja Helinään ja olin ihan yllättynyt miten kiva Helinä oli. Haluan ehdottomasti mennä Helinällä enemmän ja ehkä jopa käydä suorittamassa C-merkin kouluosuuden !

-Nora